Kysymys: Tuomitseeko Mormonin kirja moniavioisuuden?

Versio hetkellä 15. kesäkuuta 2017 kello 10.09 – tehnyt RogerNicholson (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{FairMormon}} <onlyinclude> ==Kysymys: Tuomitseeko Mormonin kirja moniavioisuuden?== Kriitikot käyttävät Jaakobin kirjaa näytääkseen että Mormonin Kirja tuomitsee moniavio...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Etusivu

Kysymys: Tuomitseeko Mormonin kirja moniavioisuuden?

Kriitikot käyttävät Jaakobin kirjaa näytääkseen että Mormonin Kirja tuomitsee moniavioisuuden:

24 Katso, Daavidilla ja Salomolla todella oli monta vaimoa ja sivuvaimoa, mikä oli iljettävää minun edessäni, sanoo Herra. 25 Sen vuoksi, näin sanoo Herra, minä olen johdattanut tämän kansan pois Jerusalemin maasta käsivarteni voimalla nostaakseni itselleni vanhurskaan oksan Joosefin kupeiden hedelmästä. 26 Sen vuoksi minä, Herra Jumala, en salli, että tämä kansa tekee niin kuin ihmiset muinoin. 27 Sen vuoksi, veljeni, kuulkaa minua ja kuunnelkaa Herran sanaa: Sillä älköön teidän keskuudessanne kenelläkään miehellä olko kuin yksi vaimo; älköönkä hänellä olko yhtään sivuvaimoa; 28 sillä minä, Herra Jumala, iloitsen naisten siveydestä. Ja haureus on iljetys minun edessäni; näin sanoo Herra Sebaot. 29 Ja nyt, tämän kansan tulee pitää minun käskyni, sanoo Herra Sebaot, tai kirottu olkoon maa sen tähden. Jaakob 2:24-29

Kriitikot jatkavat sanomalla että JS ei välittänyt tästä kiellosta moniavioisuuden oppia esittäesään. Katso myös: Lainaukset kriitisten lähteiden sitaatteihin [1]


Vastaus

Katso myös. OL 132 [2] versus Jakob 2 [3] [4] : puhuvat eri aisoista eivätkä kumoa toisiaan.


Kriitikot jättävät tarkoituksella lainaamatta tekstin seuraavaa jaetta: 30 Sillä jos minä tahdon hankkia itselleni jälkeläisiä, sanoo Herra Sebaot, minä annan käskyn kansalleni; muuten kuulkoon se tätä. (Jacob 2:30).

Mormonin Kirja tekee selväksi että herra voi, erikoistilanteissa, käskeä moniavioisuuteen:

Jakob 2:30 on avainasemassa yritettäessä ymmärtää mormonien uskoa siihen että Joseph Smith, Brigham Young ja muut 1800 luvun mormonit tekivät oikein harjoittaessaan moniavioisuutta, mutta tämä oli poikkeus Herran laissa, ei sääntö… Mormonit uskovat että moniavioisuuden aikana (1852-90) sekä pitempänä aikana jolloin sitä harrasti vain harva (1830-1904) olivat poikkeuksia Jumalan lakiin jonka Jacob kirjoitti 27 jakeessa (1)

Sen lisäksi että he jättävät Jaakob 2:30 huomiotta kriitikot lainailevat MAP johtajien sanoja joilla yrittävät pönkittää asemiaan. Esimerkiksi, huomaa kuinka Orson Prattin sanat on rakenneltu pönkittämään kriitikkojen halua esittää että MK tuomitse moniavioisuuden.

Lainaus Tanner, The Changing World of Mormonism, p. 221 lainaa Orson Prattin Journal of Discourses [6:351 http://en.fairmormon.org/Use_of_sources/Journal_of_Discourses#6:351]

Alkuperäinen Täten MK on ainoa (jumalallinen) kirjoitus joka tuomitsee moniavioisuuden jonka harjoittaminen Jumalan edessä on sen mukaan iljettävää. Mutta jopa tuo Pyhä Kirja mainitsee seuraavan poikkeuksen käytännössä. – “Paitsi jos minä Jumala toisin kansaani käsken.” Sama Mormonin Kirja ja sama kohta joka käski Nefiläisiä ottamaan vain yhden vaimon kertoi poikkeuksesta. Tulkoon tämä asia ymmärretyksi – ”Jollen minä Herra toisin heitä käske.” Tästä voimme tehdä johtopäätöksen että Jumalan mielestä jollei hän käske voi olla että asiat eivät ole oikein. Raamatusta voimme vetää saman johtopäätöksen, että on olemassa monia asioita joita Jumala ei haluaisi lastensa tekevän, jollei hän erityisesti sitä käskisi.

Mitä kriitikot haluavat sanoa Täten MK on ainoa (jumalalliseksi väitetty) kirjoitus joka kieltää moniavioisuuden ja sanoo sen olevan iljetys Jumalan edessään.

Lainaamalla vain osan hänen sanoistaan ja jättäen lainaamatta sen osan, jossa hän mainitsee poikkeuksen, kriitikot käyttävät tätä lainaustaan todistaakseen, että Orson Pratt tunnusti, että MK kieltää moniavioisuuden. He jättävät siis pois Prattin sanoman loppuosan jossa hän mainitsee Jaakb 2:30, täten vihjaisten että Pratt “tunnusti” että MK kieltää moniavioisuuden.

Smootin kuullustelut

Jerald ja Sandra Tanner lainaa tässä väitteessään Smootin kuulustelujen Vol.1,s. 480. He jättävät mainistematta heti seuraavalla sivulla olevan Joseph F. Smithin vastaukset senaatin väitteeseen, jossa senaatti tekee saman virheen kuin Tannerit ja muut kriitikot (Katso kuva)


Joseph F. Smith pyytää senaattia tutkimaan Jacob 2:30. Anti-mormonien hyökkäykset eivät ole paljoakaan muuttuneet tuosta ajasta.

Loppupäätelmä

Mormonin Kirja puhuu yksiavioisuudesta oikeanan elämäntyylinä jollei Jumala toisin käske.


Viitteet

1. [note] Jana Riess, The Book of Mormon: Selections Annotated & Explained (Woodstock, VT: Skylight Paths Publishing, 2005), 82.


Loppuviitteet