Kysymys: Väitteet siitä, että moniavioiset saavat ylittää “normaaleja rajoja?"

Versio hetkellä 16. kesäkuuta 2017 kello 07.33 – tehnyt RogerNicholson (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Etusivu

Kysymys: Väitteet siitä, että moniavioiset saavat ylittää “normaaleja rajoja?"

Kriitikot väittävät että Joseph Smith ja Brigham Young myönsivät että moniavioisuuden harjoittaminen tarkoitti että he “olisvat vapaat menemään normaalien rajojen yli” ja “normaalit yhteiskuntaa ohjaavat säänöt eivät koskeneet “ Josephia [1]

Homautus: Tämä wikin kohta pohjautuu osaksi G.D. Smithin kirjaan “Nauvoon Polygami”. Sellaisena se keskittyy kirjailijan tietojen esittelyyn. Lukiaksesi koko kirjoituksen seuraa linkkiä. Gregory L. Smith, A review of Nauvoo Polygamy:...but we called it celestial marriage by George D. Smith. FARMS Review, Vol. 20, Issue 2. (Detailed book review)

G.D. Smithin mukaan “Joskus Joseph Smith puhui moniavioisuudesta viitaten siihen, että he olivat vapaita ylittämään tavallisia “rajoja” (bounds)”. Todisteena hän esittää sitä, kun Brigham Youngille opetettiin moniavioisuuta ja tämä sanoi huolestuneena, että hän saattaisi mennä naimisiin toisenkin vaimon Kanssa ja sitten erota kirkosta jättäen monivaimoisen perheensä “pahempaan pulaan”. Tähän Joseph Smith vastasi: “”Ihmiselle on asetettu tiettyjä rajoja (bounds) ja jos ihminen on uskollinen niihin nähden, ottaa Jumala hänet pois tästä maailmasta; jos hän epäröi hän ottaa tämän luokseen. Nämä rajat (Bounds) eivät koske sinua Brigham ja tämä lohduttakoon sinua.” Mutta Brighamilla ei näyttänyt olevan minkäänlaista epäilystä siitä, että hän ei pelstuisi. “ (s. 364). [2]

Josephin ajatus on selvä – Brighamin kaltaiselta mieheltä, joka on saavuttanut tietyn asteisen uskollisuuden voidaan vaatia enemmän. Heidän ei tarvitse pelätä, että he menettävät iankaikkisen palkintonsa, jos he horjuvat näissä Abrahamin tehtävissä, sillä Jumala “ottaa heidät luokseen” ennen kuin he saattavat tuomion päälleen. Mutta D.G. Smith näyttää ymmärtävän “rajan (bounds)” rajana (limit) joka hillitsee toimintaa: lempeyden ja halun rajana (limit). [3] Siksi se on hänen mielestään “vapautta tavallisten rajojen (bounds) ylittämiseen” – eli tavallisten rajojen (limits) tai rajoitusten (restrictions) ylitystä. Tämä ei kuitenkana selvästikään ole Brigham Youngin tarkoitus. Rajat (bounds)olsii ymmärrettävä “ Rajaviivana(line) joka käsittää kaiken ymmärrettävän asiasta tai tilasta. Se eroaa rajasta (bounbdary).” [4] Nämä rajat (bounds) eivät ole rajoja (limits) joiden yli ei saa mennä – ne käärivät kokoon ja sisältävät kaiken mitä on tehtävä. Ennen moniavioisuutta, Brigham oli jo päättänyt olla kuuliainen Jumalalle. Koska hän oli niin tehnyt häntä ei tuomittaisi. Hänen rajojensa (bounds) - tai velvollisuuksiensa - kehä suureni.

Ikävä kyllä D.G. Smithin tarkoittama , moniavioisuus ei voi olla se “raja”(bounds) johon viitataan, koska Joseph kertoi Brighamille että (jo ennen hänen moniavioisuuttaan) ne rajat (bounds) eivät koskisi häntä. – siis kaikilta ihmisiltä Jumalan vaatimat velvollisuudet – ja täten “tämä lohduttakoon sinua”. Brigham ei siis ollut näiden jokaisen tavallisen ihmisen rajoitusten alainen, koska hän oli tehnyt kaiken mitä Jumala vaati aj enemmänkin eikä hän tehnyt sitä rikkoakseen moralisia rajoja (limits). Hän oli jo päässyt maaliin; hän oli ylittänyt rajat tai mennyt toiselle puolelle tavallisille ihmisille annettua raja.

G.D. Smith väittää että Brigham sanoi “ myöntäneensä että normaalit sosialiset käyttäytymisen säännöt eivät koskeneet Joseph Smithiä, kun hän alkoi innostaa ihmisiä moniavioisuuteen.” Mutta Brigham ei myönnä mitään tämän tapaista. Hänen “rajansa” (boundaries) eivät rajoitu (limit) siihen minkä yli ei saa mennä, vaan velvollisuuksiin ennen kuin mitään muuta voidaan pyytää. Rajat (Bounds) ovat jumalallisia velvollisuuksia, eivät sosiaalisia sääntöjä. G. D. Smith tukee argumenttiaan lainaamalla Brighamin uskoa siitä että Joseph “ ylitti tiettyjä rajoja (bounds)… ennen kuin tiettyjä ilmoituksia opli annettu” (S. 365). Täten D:G: Smith haluaa antaa Brighamista kuvan, että hän olisi myöntänyt, että moniavioisuuden tähden oli ylitettävä sosiaali tai moraali rajoja. (boundaries)

Brigham syytti Josephia samasta asiasta mistä Joseph Syytti Brighamia. Brighamin mukaan Josephia ei haastettu moniavioisuuden käskyllä ennen kuin tämä oli osoittanut olevansa tarpeeksi uskollinen varmistaakseen pelstuksensa. Sen ensimmäsillä toteuttajilla oli monniavioisuuden haste sellainen että armollinen Jumala ei Brighamin käsityksen mukan, vaatinut sitä niiltä joiden pelastus sen takia oli vaarassa mikäli he epäonnistuisivat.

Heti D.G. Smithin lainaaman osan jälkeen Brigham kertoo apostoleille:

Ollessani matkoilla sain ymmärryksen henkivaimo-oppiin tavalla, jota en koskaan unohda…. Joseph sanoi minulle. “Käsken sinua menemään ja hankkimaan toisen vaimon.” Minusta tuntui että kuolema olisi ollut parempi kuin tuo, mutta olin niin Pyhän Hengen täyttämä, että vaimoni ja veli Kimballin vaimo moittivat minua loistamisesta. Saatoin hypätä ylös ja kiljua. Vereni oli yhtä kirksta kuin Länsi Intioan rommi ja minun lihani oli läpikkutavaa.[5]

Täsä osassa kertomusta Brigham katsoo käskyä sellaisena jota ei halua noudattaa – hän olisi mielummin kuollut – mutta Jumala vahvisti sen tahdokseen. Hänen rajansa olivat hänen velvollisuutensa, ei rajoitukset joita hän nyt saattoi vapaasti ylittää.


Lisätodiste: Herber C. Kimball

Herber C. Kimball todistaa sen että tämä todistus on oikein ja D.G.Smith väärässä: “ Lopulta Herber oli niin väsynyt että että hän meni ja kertoin Josephille miltä hänestä tuntui – häntä pelotti ottaa tuollainen askel (moniavioisuuden harjoittaminen) ja pelkäsi ettei kestäisi, vaan että paha voittaisi. Profeetta, täynnä sympatiaa, meni ja kysyi Herralta. Hänen vastauksensa oli "Sano että hänen on tehtävä kuten häntä on käsketty ja jos näen että hän on menemässä väärään otan hänet luokseni". [6]

Käskyt joita Kimball sai suurensivat hänen rajojaan (boundaries) Muta koska hän oli jo todistanut uskollisuutensa häntä ei kirottaisi virheen takia. Kimball nähtävästi piti kiinni tästä lupauksesta ja kirjoittaisi pian vaimolleen että "rukoukseni joka päivä että Jumala ottaisi minut mielummin luokseen kuin antaisi minun tehdä syntiä Häntä kohtaan tai pettää rakkaat veljeni jotka ovat olleet uskollisia minulle ja Jumalallle Iankaikkiselle Isälle." [7]

Loppupäätelmä

Kimballin tiedot puuttuvat Smithin analysistä, mutta voi miettiä olisiko se auttanut. Sen hyväksyminen olisi aiheuttanut sen teesin muutoasta, jonka mukaan moniavioisuus johtui himosta ja rajojen rikkomisesta, ja että Joseph tiesi sen.

Loppuviitteet

  1. George D. Smith, Nauvoo Polygamy: "...but we called it celestial marriage" (Salt Lake City: Signature Books, 2008), 364–365. ( Index of claims , (Detailed book review))
  2. Citing Brigham Young Manuscript History, 16 February 1849, LDS Church Archives. The quoted material is on pp. 19–20.
  3. Noah Webster, An American Dictionary of the English Language (New York: S. Converse, 1828), s.v. "bound." off-site off-site
  4. Noah Webster, An American Dictionary of the English Language (New York: S. Converse, 1828), s.v. "bound." off-site off-site (Compare article for "boundary.")
  5. Church Historian’s Office, History of the Church, 1839–circa 1882, DVD 2, call number CR 100 102, vol. 19 (19 February 1849), 19.
  6. Whitney, Life of Heber C. Kimball, 325–26.
  7. Heber C. Kimball to Vilate Kimball, “My Dear Vilate” (23 October 1842), cited in Augusta Joyce Crocheron (author and complier), Representative Women of Deseret, a book of biographical sketches to accompany the picture bearing the same title (Salt Lake City: J. C. Graham & Co., 1884). off-site (accessed 2 December 2008).